Helsingin Sanomien fontti on enemmän kuin pelkkä typografinen valinta, se on voimakas symboli ilmastonmuutoksesta. Tämä artikkeli tutkii fontin taustoja, sen merkitystä ja sitä, miten se heijastaa aikamme suurimpia haasteita.
Fontin taustat
Helsingin Sanomien fontti on saanut inspiraationsa Arktisen valtameren jäätiköiden mittausdatasta, joka kattaa vuodet 1979-2019. Fontin paksuus vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon jäätä oli eri aikoina, ja se havainnollistaa IPCC:n ennusteita vuodelle 2050, jolloin jäätikön arvioidaan olevan vain 30% alkuperäisestä massastaan. Tällä tavalla fontti toimii visuaalisena esityksenä ilmastonmuutoksen nopeudesta ja sen vakavuudesta, mikä tekee monimutkaisesta aiheesta helpommin ymmärrettävän.
Fontin merkitys
Entinen päätoimittaja Kaius Niemi on korostanut fontin merkitystä, joka ei ainoastaan paranna lukukokemusta, vaan myös nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä ilmastonmuutoksesta. Fontin tarkoitus on tehdä tämä ilmiö näkyvämmäksi ja ymmärrettävämmäksi. Yksi fontin keskeisistä tavoitteista on herättää keskustelua ilmastonmuutoksesta ja kannustaa ihmisiä toimimaan sen hyväksi.
Fontti on osa laajempaa ilmastonmuutokseen liittyvää journalismia, ja Helsingin Sanomat on sitoutunut raportoimaan aiheesta kattavasti. Vuonna 2019 lehti nimitti erillisen ilmastokirjeenvaihtajan, joka seuraa ilmaston kehitystä ja haasteita.
Fontti on saatavilla ilmaiseksi, mikä tarkoittaa, että muutkin julkaisut voivat hyödyntää sitä ja osaltaan edistää keskustelua ilmastonmuutoksesta. Tämä avaus tuo typografiseen maailmaan uuden ulottuvuuden ja viestin, joka ylittää perinteisen journalistisen viestinnän.
Teksti: Mikko Tarkiainen
Kuva: Helsingin Sanomat
