Narsismi on persoonallisuuspiirre, joka voi vaikuttaa työyhteisöön monin tavoin. Aluksi narsistinen johtaja voi tuntua itsevarmalta suunnannäyttäjältä, mutta pidemmällä aikavälillä hänen manipulointinsa ja oman edun tavoittelunsa voivat hajottaa työpaikan yhteishengen. Psykologinen ja sosiologinen tutkimus tarjoaa näkökulmia narsismin vaikutuksiin johtajuudessa ja työpaikkakulttuurissa, paljastaen kuinka tämä persoonallisuuspiirre voi olla sekä lyhytaikainen vahvuus että pitkäaikainen heikkous organisaatiolle.
Narsismi työpaikoilla – tuhoava vai rakentava voima?
Narsismi on persoonallisuuspiirre, joka on herättänyt laajaa kiinnostusta sekä psykologien että sosiologien keskuudessa. Jean Twengen ja W. Keith Campbellin tutkimukset viittaavat siihen, että narsismi on nousussa länsimaisessa yhteiskunnassa. Kirjassaan “The Narcissism Epidemic: Living in the Age of Entitlement” he kuvaavat, kuinka narsismi ilmenee itsekeskeisyytenä ja omanarvontunnon ylikorostuksena, mikä johtaa usein kielteisiin vaikutuksiin, erityisesti ihmissuhteissa ja työpaikoilla.
Työyhteisöissä narsismi voi ilmetä erilaisten dynamiikkojen kautta. Narsistinen henkilö saattaa aluksi vaikuttaa itsevarmalta ja karismaattiselta johtajalta. Amy B. Brunellin, W. Keith Campbellin ja Sara B. Finkelin tutkimusten mukaan tämä itsevarmuus voi edistää lyhytaikaisesti positiivisia tuloksia, kuten nopeita päätöksiä ja rohkeutta ottaa riskejä. Näiden narsististen johtajien rohkeus voi olla hyödyllistä erityisesti tilanteissa, joissa organisaatio tarvitsee vahvaa suunnannäyttäjää.
Kuitenkin pidemmällä aikavälillä narsismin varjopuolet tulevat esiin. Robert Hogan ja Robert B. Kaiser kuvaavat kirjassaan “Narcissistic Leaders: The Incredible Pros, the Inevitable Cons” kuinka narsistiset johtajat tuovat mukanaan tuhoisia vaikutuksia. Heidän taipumuksensa manipuloida, vähätellä alaisia ja keskittyä omaan etuunsa johtaa usein työyhteisön hajoamiseen. Tämä näkyy esimerkiksi työntekijöiden sitoutumisen vähenemisenä, korkean stressin aiheuttamina sairastumisina ja organisaation moraalin heikkenemisenä.
Narsismi ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti vain haitallista. Barbara Kellermanin kirjassa “Bad Leadership: What It Is, How It Happens, Why It Matters” käsitellään, kuinka narsistisilla johtajilla on kykyä luoda vaikutusvaltaa ja hallita haastavia tilanteita, joissa päätöksiä tarvitaan nopeasti. Heidän itsevarmuutensa ja kyvykkyytensä vakuuttaa muita voivat olla etu erityisesti kriisitilanteissa. Toisaalta, Kellerman painottaa, että nämä hyödyt eivät useinkaan kestä pitkään, ja että narsistin hallitseva ja autoritaarinen johtamistyyli aiheuttaa lopulta merkittäviä haasteita työpaikan yhteisöllisyydelle.
Psykologiset ja sosiologiset vaikutukset
Sigmund Karterudin kirjassa “Personality and Personality Disorders” syvennytään siihen, kuinka narsismi vaikuttaa laajemmin työyhteisöihin. Narsistit pyrkivät usein asemiin, joissa he voivat kontrolloida ja manipuloida muita. Tämä ei johdu pelkästään vallanhalusta, vaan myös syvemmistä persoonallisuuden häiriöistä, kuten kyvyttömyydestä ymmärtää tai arvostaa muiden tunteita ja tarpeita. Narsisti näkee muut työyhteisössä välineinä oman statuksensa ja menestyksensä pönkittämiseksi, mikä voi johtaa monimutkaisiin ja vahingollisiin valtarakenteisiin.
Usein narsisti luo ympärilleen niin sanotun “hovin”, jossa häntä ihailevat ja häneen uskollisesti suhtautuvat työntekijät säilyvät hänen suosiossaan, kun taas muut kokevat syrjintää tai halveksuntaa. Tämä jakautuminen “sisäpiiriläisiin” ja “ulkopuolisiin” on yksi narsismin tuhoisista vaikutuksista työyhteisössä, ja sen pitkäaikaiset seuraukset voivat olla haitallisia organisaation menestykselle.
Näiden vaikutusten vuoksi psykologit ja organisaatiotutkijat painottavat, että narsististen persoonallisuuspiirteiden esiintymiseen työyhteisöissä tulee suhtautua vakavasti. Oikein tunnistettuina ja hallittuina narsistiset piirteet voivat johtaa lyhytaikaisiin etuihin, mutta pitkäjänteisesti niiden torjuminen ja työpaikan yhteisöllisyyden vaaliminen ovat ensisijaisia keinoja kestävän ja terveellisen organisaatiokulttuurin ylläpitämisessä.
Teksti ja kuvat: Mikko Tarkiainen
