Kuvassa seisoo vanha tammi. Sen juuret painuvat syv\u00e4lle maahan, oksat kurottavat hiljaa kohti taivasta. Se ei kanna mit\u00e4\u00e4n mukanaan, ei pyyd\u00e4 muistamaan eik\u00e4 s\u00e4il\u00f6 tulevaa. Se vain on \u2013 juuri nyt.<\/p>\n\n\n\n
Tammen olemus opettaa jotain olennaista l\u00e4sn\u00e4olosta. Se ei yrit\u00e4 ottaa talteen t\u00e4t\u00e4 hetke\u00e4 eik\u00e4 varustautua seuraavaan. Se ei tarvitse taskuja. Se seisoo paikallaan, vuodesta toiseen, hengitt\u00e4\u00e4 vuodenaikojen rytmiss\u00e4 ja hyv\u00e4ksyy sen, mik\u00e4 on.<\/p>\n\n\n\n
Taskut ovat ihmiselle tuttu ele. Me ker\u00e4\u00e4mme, s\u00e4ilyt\u00e4mme ja piilotamme \u2013 muistoja, huolia, suunnitelmia. Ajattelemme usein, ett\u00e4 hetki ei ole kokonainen, ellei siit\u00e4 j\u00e4\u00e4 jotain k\u00e4teen. Mutta l\u00e4sn\u00e4olo toimii toisin. Se ei pyri j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se ei tarvitse todisteita olemassaolostaan.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4sn\u00e4olo on katoavaista ja juuri siksi niin merkityksellist\u00e4. Se on kuin tuulen hiljainen liike tammen latvassa \u2013 ei j\u00e4\u00e4 kiinni mihink\u00e4\u00e4n, mutta tuntuu hetken t\u00e4ydellisesti. Se ei pyri vakuuttamaan meit\u00e4, eik\u00e4 se halua tulla selitetyksi. Me saatamme kysy\u00e4: \u201dMit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 j\u00e4i j\u00e4ljelle?\u201d Tammen vastaus olisi hiljainen: \u201dSin\u00e4 olit siin\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4sn\u00e4olo ei ole tallennuslaite. Se ei ole kansio, johon kokoat el\u00e4m\u00e4\u00e4si, vaan hetki, jossa el\u00e4m\u00e4 tapahtuu. Siksi sen arvo ei ole siin\u00e4, mit\u00e4 siit\u00e4 saa mukaansa \u2013 vaan siin\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu, kun olet siin\u00e4 t\u00e4ysin. Tammen alla ei ole kiire. Se ei kirjoita muistiinpanoja, ei pid\u00e4 lukua askelista. Ja silti, siin\u00e4 tapahtuu kaikki oleellinen.<\/p>\n\n\n\n
Ihminen voi seisoa sen rinnalla ja huomata, ett\u00e4 joskus suurin vapaus l\u00f6ytyy juuri silloin, kun mik\u00e4\u00e4n ei pyyd\u00e4 j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n seuraa mukana.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4sn\u00e4ololla ei ole taskuja. Se on kuin tammi: juuret syv\u00e4ll\u00e4, mutta t\u00e4ysin t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4. Ja ehk\u00e4 siksi \u2013 se antaa enemm\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n muu.<\/p>\n\n\n\n