{"id":167,"date":"2024-10-17T17:21:00","date_gmt":"2024-10-17T14:21:00","guid":{"rendered":"https:\/\/316kirjoitusta.wordpress.com\/?p=167"},"modified":"2026-01-12T20:35:46","modified_gmt":"2026-01-12T20:35:46","slug":"mita-sormet-kertovat-sinusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kirjoituksia.com\/?p=167","title":{"rendered":"Mit\u00e4 sormet kertovat sinusta?"},"content":{"rendered":"\n<p>Monet ovat kuulleet sanonnan, ett\u00e4 k\u00e4denpuristus kertoo ihmisest\u00e4 paljon, mutta ent\u00e4p\u00e4 sormet? Voivatko ne paljastaa jotain syvemp\u00e4\u00e4 persoonallisuudesta, uravalinnoista tai jopa riskinottokyvyst\u00e4? Tutkimukset sormien pituussuhteista ja hormonien vaikutuksesta avaavat uudenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia siihen, mit\u00e4 k\u00e4temme voivat kertoa meist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuulin kerran tarinan vaihtoautomyyj\u00e4st\u00e4, joka teki jotain poikkeuksellista. 1970- ja 1980-luvuilla t\u00e4m\u00e4 myyj\u00e4 l\u00e4hestyi asiakkaita kiinnitt\u00e4en erityist\u00e4 huomiota heid\u00e4n sormiinsa. H\u00e4nen ensivaikutelmansa asiakkaista ei perustunut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n tai puheisiin, vaan siihen, mit\u00e4 heid\u00e4n sormensa kertoivat heid\u00e4n persoonastaan. H\u00e4n oli lukenut kirjan, joka k\u00e4sitteli sormien ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen yhteytt\u00e4, ja alkoi soveltaa t\u00e4t\u00e4 tietoa ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 autokauppiaana.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 tarina sai minut pohtimaan tarkemmin: Voisivatko sormet todella kertoa jotain olennaista ihmisist\u00e4 \u2013 heid\u00e4n taipumuksistaan, kiinnostuksen kohteistaan tai jopa riskinottokyvyst\u00e4\u00e4n? N\u00e4iden kysymysten innoittamana l\u00e4hdin tutkimaan tarkemmin, mit\u00e4 tiede sanoo sormista ja niiden paljastamista vihjeist\u00e4 ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Hormonien vaikutus sormien pituuteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Yksi tunnetuimmista sormiin liittyvist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4 on niin sanottu digit ratio eli sormien pituussuhde. Erityisesti etusormen (2D) ja nimett\u00f6m\u00e4n (4D) v\u00e4linen pituusero on her\u00e4tt\u00e4nyt tutkijoiden mielenkiinnon. T\u00e4m\u00e4 suhde muodostuu jo siki\u00f6vaiheessa, kun sormien pituuksiin vaikuttavat hormonit, kuten testosteroni ja estrogeeni. Matalampi 2D:4D-suhde eli pidempi nimet\u00f6n on yhdistetty korkeampiin testosteronitasoihin, kun taas pidempi etusormi viittaa estrogeenin suurempaan vaikutukseen.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 hormonit eiv\u00e4t vaikuta vain sormien pituuteen, vaan my\u00f6s aivojen kehitykseen ja sit\u00e4 kautta k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tutkijat ovat vuosikymmenien ajan pyrkineet selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, voiko sormien pituussuhde kertoa jotain yksil\u00f6n taipumuksista ja luonteenpiirteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1500\" height=\"844\" src=\"https:\/\/kirjoituksia.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/sormet_ammatit-1.jpg?w=1024\" alt=\"\" class=\"wp-image-176\" srcset=\"https:\/\/kirjoituksia.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/sormet_ammatit-1.jpg 1500w, https:\/\/kirjoituksia.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/sormet_ammatit-1-300x169.jpg 300w, https:\/\/kirjoituksia.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/sormet_ammatit-1-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/kirjoituksia.com\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/sormet_ammatit-1-768x432.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1500px) 100vw, 1500px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Urheilu ja ammattivalinnat: sormet vihjeen\u00e4 kiinnostuksen kohteisiin<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Sormien mittasuhteet voivat tarjota mielenkiintoisia vihjeit\u00e4 my\u00f6s urheilullisuudesta. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 matala 2D:4D-suhde, eli pidempi nimet\u00f6n suhteessa etusormeen, liittyy parempaan fyysiseen suorituskykyyn ja kiinnostukseen kilpailullisiin urheilulajeihin, kuten jalkapalloon ja tennikseen. Esimerkiksi jalkapalloilijoilla on havaittu olevan keskim\u00e4\u00e4rin matalampi digit ratio kuin muissa lajeissa tai v\u00e4hemm\u00e4n kilpailullisissa harrastuksissa toimivilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Ammatillisesti sormien pituussuhde voi olla merkki siit\u00e4, mihin yksil\u00f6 luonnostaan suuntautuu. Matalampi 2D:4D-suhde on yhdistetty esimerkiksi kiinnostukseen teknologiaan ja matemaattisiin tieteisiin, kun taas korkeampi suhde saattaa viitata taipumukseen luoviin ja humanistisiin aloihin. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita, ett\u00e4 sormet yksin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t uravalinnat, mutta ne voivat tarjota vihjeit\u00e4 siit\u00e4, miss\u00e4 ihmisell\u00e4 on luonnollisia taipumuksia tai kiinnostuksen kohteita.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Riskinotto ja k\u00e4ytt\u00e4ytyminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Sormien pituussuhde voi kertoa my\u00f6s siit\u00e4, miten yksil\u00f6 suhtautuu riskeihin. Tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 henkil\u00f6t, joilla on matalampi 2D:4D-suhde, ovat keskim\u00e4\u00e4rin taipuvaisempia ottamaan riskej\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi taloudellisessa riskinotossa, kuten sijoittamisessa, tai el\u00e4m\u00e4ntavoissa, jotka vaativat fyysist\u00e4 rohkeutta, kuten extreme-urheilussa. Esimerkiksi p\u00f6rssiss\u00e4 ty\u00f6skentelevill\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4, joiden digit ratio on matala, on havaittu olevan suurempi taipumus ottaa suuria taloudellisia riskej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Asiantuntijoiden n\u00e4kemykset ja tutkimusten rajoitukset<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka tutkimukset sormien pituussuhteista ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 ovat antaneet mielenkiintoisia tuloksia, asiantuntijat muistuttavat, ett\u00e4 yhteydet ovat tilastollisia, eiv\u00e4t absoluuttisia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 vaikka jotkut trendit ovat selvi\u00e4, ei jokaisen ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ole ennustettavissa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n heid\u00e4n sormiensa perusteella. Lis\u00e4ksi digit ratio -tutkimukset eiv\u00e4t kerro mit\u00e4\u00e4n ihmisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 saadusta kokemuksesta tai ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutuksesta, jotka voivat muokata k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Miten sormet voivat auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4mme?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka sormet eiv\u00e4t voi t\u00e4ysin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, millaisia ihmisi\u00e4 olemme, ne voivat tarjota mielenkiintoisia vihjeit\u00e4 siit\u00e4, millaisia taipumuksia meill\u00e4 saattaa olla. Tulevaisuudessa t\u00e4llaista tietoa voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi uravalinnoissa tai psykologisissa arvioissa, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen fyysinen ominaisuus ei voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 kokonaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun seuraavan kerran katsot omia tai kaverin k\u00e4si\u00e4, mieti hetki: mit\u00e4 ne voisivat kertoa sinusta \u2013 tai kaveristasi?<\/p>\n\n\n\n<p>Teksti: Mikko Tarkiainen<br>Kuvat: iStock<br>L\u00e4hteet: <br>1. McFadden, D. (2002). \u201cDigit Ratio: A Brief Review of the Evidence.\u201d <em>The Journal of Theoretical Biology<\/em><br>2. Voracek, M., &amp; Dressler, S. G. (2006). \u201cDigit ratio (2D:4D) and the personality traits of extraversion, agreeableness, and conscientiousness.\u201d <em>Personality and Individual Differences<\/em><br>3. Manning, J. T. (2002). \u201cDigit Ratio: A Pointer to Fertility, Behavior, and Health.\u201d <em>New York: HarperCollins<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Monet ovat kuulleet sanonnan, ett\u00e4 k\u00e4denpuristus kertoo ihmisest\u00e4 paljon, mutta ent\u00e4p\u00e4 sormet? Voivatko ne paljastaa jotain syvemp\u00e4\u00e4 persoonallisuudesta, uravalinnoista tai [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":178,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-167","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiede"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kirjoituksia.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kirjoituksia.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kirjoituksia.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjoituksia.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjoituksia.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=167"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kirjoituksia.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1160,"href":"https:\/\/kirjoituksia.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/167\/revisions\/1160"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjoituksia.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/178"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kirjoituksia.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjoituksia.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kirjoituksia.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}