”Kaappi on täynnä muistojen mykkää meteliä”

Joka kerta kulkiessani ohi uuden kotimme liinavaatekaapin suon sille suopean katseen. Saatan avata sen oven vain katsoakseni suoria pyyheliinapinoja ja ilahtuakseni lakanakääröjen väreistä. Minulla ei ole koskaan aiemmin ollut näin tilavaa ja käytännöllistä liinavaatekaappia.

Kaapissa on peiliovet.

Kaapissa on peiliovet.

Talon liinavaatekaappi on ollut yksi tehokkaimpia kotouttajiani tähän kotiin asettautumisessa (lue muuttopäivän aaton mietteistäni täältä). Kaappi ei ole erityisen kaunis eikä varsinkaan arvokas, se on tavallinen ikealainen, mutta juuri sellainen kuin liinavaatekaappi parhaimmillaan on: antaa sisällölleen tilan olla olemassa, pitää omat aarteensa järjestyksessä, suojelee niitä ympäristön epäjärjestykseltä ja takaa emännälleen siten rauhan ja tyytyväisyyden. Pellavat omilla hyllyillään, froteet omillaan, lakanat, pyyhkeet ja laudeliinat selkeässä järjestyksessä. (Ja mitä ylellisyyttä: pöytäliinoille on vielä aivan omat kaappinsa ja hyllynsä toisessa huoneessa.) Lue loppuun

Liikaa kirjoja

Kaikki kirjat 5 euroa/kappale!” Houkuttelevaako? Kenties, jos tarjolla on jokin teos, jonka hankkimista on pitkään suunnitellut. Mutta oikeastaan tuo mainoslause tekee minut alakuloiseksi. Kirja on vain kulutushyödyke muiden joukossa: ostetaan kun halvalla saa, ehkä luetaan, hylätään ja unohdetaan kun se lakkaa kiinnostamasta.

Kirja-ale/EHOheisessa kuvassa näkyvän tarjouskyltin kuvasin kännykällä eilen lauantaina 23.3. Jyväskylän kirjamessuilla. Uskaltauduin toisille kirjamessuilleni siten perustellen, että Jyväskylän tapahtuma on pienimuotoisempi kuin massiivinen tungos, jonka ekakerrallani Helsingissä kymmenkunta vuotta sitten koin – ja että kun muuten jo olen Jyväskylässä mainittuna päivänä, olisi tyhmää jättää piipahtamatta. Ja pitäähän lukuihmisen kai olla kiinnostunut siitä, mitä alalla tapahtuu, olla ajan hermolla? Ensimmäinen ja kymmenen vuoden ajaksi ainoaksi jäänyt kirjamessukokemukseni tosin osoitti senkin, että useimmat kirjailijat ovat mielenkiintoisempia nimenomaan kirjojensa takana kuin estradilla. Lue loppuun

Kirjahyllyni kertomaa (osa I)

Tällä kertaa on esittelyssä blogini etusivun kuva, pätkä kirjahyllyä: sekalaista siis. Eräs ystäväni totesi tuon kuvan nähtyään seuraavasti: – ”Kirjahyllysi on kuin Eppujen biisissä Murheellisten laulujen maa. ’Kylmä silmä tuijottaa’…” Alakuloisen sävyn koko kuvalle tietysti antaa tammikuun alun valon puute ja amatöörivalokuvaajan taidon puute, mutta kyllä, onhan siellä se tuijottava silmä. Lue loppuun