Syyssiivous, kirjarovio ja H.C. Andersen

Syyssunnuntain sumuaamu

Syyssunnuntain sumuaamu

Tässä teksti, jonka kirjoitin ja olin julkaisevinani kaksi viikkoa sitten sunnuntaina. Jokin meni vikaan, ja postaus hävisi julkaisuistani. Sähköpostitilaajille se kuitenkin kulkeutui perille. En saanut selville, mitä tein väärin, epäilen artikkelin lipsahtaneen linkittäessäni vain kommentiksi toiseen, aiempaan postaukseen. Mutta selitykset sikseen, mennään asiaan:

Pitkän blogihiljaisuuteni katkaisen nyt mökkiterveisillä. Syyskuinen sunnuntai kului mökin pientä kirjahyllyä läpi käyden. Siivouksen lopputuloksena syttyy myöhemmin syksyllä rannassa kirjarovio.

Lapsuuden maiseman soisi aina pysyvän ennallaan. Lapsuuden kesänviettopaikan kirjahyllynkin ajattelee olevan jotakin olemukseltaan määrättyä ja koskematonta. Mutta ei. Aika ei pysähdy. Tämä onkin nyt minun kirjahyllyni, meidän kirjahyllymme; kas, ehkä tälle voisikin tehdä jotakin, elämme nyt vuotta 2014, ja se olen minä joka maksan kiinteistöveroa tästä mökistä.

Tyhjennys on alkanut

Tyhjennys on alkanut

Lue loppuun

Kirjatoukka puutarhassa

Toisella kymmenellä ollessani ajattelin aikuisuuden onnen olevan sitä, että ei tarvitse kitkeä. Äiti komensi kotona siistimään salaattirivejä – jotka eivät onnekseni pitkiä olleet – isoäiti, äitini kotikonnuilla, komensi meitä keskenkasvuisia loputtoman pitkiltä tuntuvien perunarivien ojentamiseen. Kesäkuumalla rinnepellolla se oli totista työtä. Perunoista selvittyämme oli vuorossa pionipenkkien kitku. Kaikesta tuosta ajattelin vapautuvani  saavuttaessani vähitellen täyden itsemäärämisoikeuden ajankäyttööni. Äidiltä joskus menin kasvimaan työvelvollisuutta piiloonkin, ja tietysti: kirjan kanssa. Lue loppuun

Kirjahyllyni kertomaa (II)

Jatkan etusivun valokuvan kirjahyllyesittelyä… Tällä kertaa vuorossa virolaista ja venäläistä klassikkokirjallisuutta, hassu kuvakirja, Gulliverin retkiä.

Parhaillaan minulla on lukeilla kokoelma ikääntymistä, vanhustenhoitoa ja muistisairauksia käsittelevää tieto- ja kaunokirjallisuutta. Vaikutelmia tästä lukupaketista on sitten odotettavissa tänne blogiinkin. Kun kevään korvalle saavutaan, onkin ehkä sopivampi aika lukea ja kirjoittaa vanhuudesta ja sairastamisesta kuin olisi syksyn synkkyydessä.

Eilisellä metsäretkelläni kuulin lupaavia ääniä: närhet raakkuivat.

Jaan Kross: Keisarin hullu
Suomentanut Juhani Salokannel
WSOY 1982
Alunperin ilmestynyt viroksi 1978
Kansi: Urpo Huhtanen
Jaan Kross: Kleion silmien alla
Suomentanut Jouko Vanhanen
Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen 1987
Alunperin ilmestynyt viroksi 1972 Lue loppuun